Outo valoilmiö

Kun on eletty helmikuun harmautta pari viikkoa ja sitäkin ennen monta monta vähävaloista päivää, niin äskeinen pilvenraon repeämä valaisi koko maiseman -ainakin hetkellisesti. Lumi näyttää hohtavalta, värit kirkkailta ja mieli on piristynyt monta pykälää. Etätyöpäivän autuutta on katsella ikkunasta ulos omalle kotipihalle ja tehdä havaintoja, joita ei normityöpäivän tiimellyksessä ennätä tehdä.

Kun lähtee pimeällä ja palaa pimeällä, jää monta asiaa havaitsematta. Niinkuin jäniksen jäljet, jotka johtavat omenapuulle. Tarkempi havainnointi paljastaa myös kaarnassa olevat nakerrusjäljet. Saapi nähdä, pelastuuko omenapuu vai pitääkö kasvatus aloittaa alusta.

Muutenkin innokkaasti odottelen, millaisia kasveja ja puita lumen alta paljastuu. Lehdistä tyhjistä rungoista kun kaikista en osaa päätellä, mitä puita ovat ja kasvit ovat hangen alla piilossa. Sormet syyhyävät myös laittamaan uusia kasveja ja erityisesti hyötytarhaa, jossa voisi viljellä erilaisia yrttejä. Ehkä muutakin. Piha ei ole iso, joten täytyy miettiä oikein tarkkaan, mitä tänne haluamme, ettei tulisi liian ahdasta.

Sitäkin mietimme, pitäisikö joku kuusista kaataa pois vai pitäisikö näkösuojana. Jos kaataisi, voisi tilalle istuttaa jotain muuta. Mutta näkösuojaksi siitä ei kyllä olisi vuosiin. Ja mieluummin haluaisin oikeita omenapuita kuin koristeomenapuita. Nyt epäilen, että jotkut pihan omenapuista ovat koristesellaisia. Samalla kasvatuksella kun saisi myös syötäviä. Mutta kevät ja kesä paljastanevat tämänkin asian.

Lumityöt ovat jatkuneet, joskin tässä oli varmaan viikon tauko, ettei tarvinnut kolaan tarttua. Eilen piti pariinkin otteeseen. Ovat jo lumenlastauspaikat aikamoisen täynnä. Pitänee kohta kaventaa käytäviä, jottei tarvitse niin paljon lunta pois työnnellä. Toisaalta kevätaurinko alkaa pian toivon mukaan auttamaan meitä tässä aherruksessa.